Running Coaching

The Driving force behind Stadi Fit Running Coaching is the belief that running should be practiced as a skill rather than something that we just naturally do right and with our own signature styles.

90% out of all recreational runners suffer from various injuries every year and there's a reason for it. Our lifestyle that involves a lot of sitting, changes the way our body is able to move and in most cases doesn't allow it to move in a way that it was designed to. Running being a highly monotonious motion, leaves the body really vulnerable to injuries if the movement is repeated time after time in a manner that is not loading up the body in a right way.

 

Traditional Model

Volume

Intensity

 Technique / Skill

Stadi Fit Model

Technique & Skill

Intensity

Volume

 

The Pose Running Method - Natural Running technique

Why do we need a technique? 

The established opinion was that there's no running technique that suits everyone, and there are different requirements for different distances and speed, for runners of different ages and different physical abilities. In short, it's impossible to have a comprehensive holistic model of running technique for all.

This kind of philosophy leads to several negative consequences:

  • It excludes the necessity to learn running technique as a skill from childhood and makes getting it right a matter of chance or luck.

  • It removes running technique from the training process as an unnecessary component, not one that's related to it.

  • It makes it impossible to evaluate running technique due to the absence of an established standard. This means errors are, by definition, a deviation from the standard. But the absence of any standard makes the evaluation, identification and correction of errors practically impossible and dependent only on someone's subjective understanding or perception of running technique. It also makes it impossible to develop running technique as a skill and fine- tune it further. This kind of situation would be completely unthinkable in any other sporting event like swimming, tennis and so on.

  • Improper movement is the main cause of injuries in running. So the right technique will eliminate this cause of injuries.

  • Technique improvement has a positive influence on overall racing performance.The Pose Method is a formalized running technique and allows any athlete to take their running to a higher level.

 

What is the Pose Method?

The essence of Pose Method is to use gravity as a major propulsive force and let the other forces assist it. It's well-known that gravity pulls a body straight down towards the Earth. The Pose Method's objective is to redirect gravity's downward movement into forward motion.

For this we must determine the position where the body starts falling forward. It happens at mid-stance when you're supporting yourself on one leg - we call this position the Running Pose. It creates an 'S' shape to the body, which enables you to utilize muscle elasticity.

In order to increase a free-falling effect at this point, only one action should be instigated: breaking contact of the support foot with the ground while falling forward, And the easiest way to do this is to pull the support foot from the ground up using the hamstring muscles. in this way, the running technique could be reduced to a very simple sequence: fall forward from the S- shaped Pose position until you lose support, then swap support to the other to begin failing again by pulling the foot from the ground with hamstring muscles. It's simply Pose-Fall-Pull.
 

So what do I gain from mastering the Pose Method?
 

1) Less Injuries

Less impact on knees, hips and spine

 

2) More Speed

Using the gravity as our major force instead of muscle strength will make you a better, faster and stronger runner

 

3) More results in less time spent running

Contrary to the traditional way of running, we concentrate on the quality rather than the quantity by getting rid of the "trash" kilometres and adding in technique and skill training

 

pfp.gif

 

At Stadi Fit Health Center, our Coach and Personal Trainer Annamaaria Kangas is the leader of the running coaching team. Learn more about her here.

And more about our coaching packages here.

 

Experiences of Stadifit Running Coaching


Every step counts/ Jokainen askel merkitsee

by Stadifit athlete Merja Irjala

IMG_9616.JPG

Yllä olevassa kuvassa näet kadenssipolun, kuulet korvassasi metronomin sykkivän 95 iskua minuutissa ja kuiskaavan valmentajamaisesti ”takareisitakareisitakareisitakareisi”. Petankkia pelaavat vanhemmat herrat vilkuilevat useammin kuin kerran Kaivarin hiekkakentällä jalkojaan nostelevaa (ja kiroilevaa) henkilöä, joka välillä pyrähtää liikkeeseen, jonka kuka tahansa ymmärtäisi juoksuksi. Se olin minä, oli kesä 2015, ja olin päättänyt opetella juoksemaan.

In the picture above you see a cadence trail and here the metronome beeting in the speed of 95 bpm in you ear whispering coach-like ”hamstringhamstringhamstringhamstring”. Elderly gentlemen playing pétanque glance more than once a person who is pulling up her legs (and swearing) in the sand yard in Kaivopuisto and who once in a while flits to the movement that everyone could understand as runing. That was me, it was summer 2015, and I had decided to learn to run.

Halusin oppia ymmärtämään, miksi juokseminen on kivaa, mutta en halunnut loukkaantumisriskejä ja kipuilua aina muutamien viikkojen ja kuukausien sykleissä. Sisäisen motivaationi lisäksi tärkeä syy siihen, miksi lähdin kokeilemaan täysin uutta juoksutapaa oli luottamukseni ehdottajaan ja hänen ja kollegoidensa edustamaansa valmennustapaan, johon oli saanut tutustua heidän crossfit-salillaan (käytetään termiä crossfit box).

Aloittaessani crossfitin aloin todella miettiä uudella tapaa ajatuksiani treenimääristä, tekniikasta, suoristustavoista ja liikkuvuusharjoittelusta. Coachit (valementajia kutsutaan usein suomeksikin coacheiksi) pitivät tärkeänä taitoharjoittelua, koska sillä välttäisi vammoja, he tähdensivät liikkeiden tekemistä oikein ennemminkin kuin nopeasti sekä keskivartalon lihaksiston tärkeyttä ja liikkuvutta. Pitkästyn helposti ja tarvitsen uusia ärsykkeitä melko usein. Tämän vuoksi crossfitissä arvostankin juuri harjoitusten variaatioiden määrää ja rutiininomaisen harjoittelun välttämistä samalla kun perustaitoja hiotaan. Olen myös henkilö, joka tykkää saada ohjausta, on kiinnostunut uusista treenausnäkökulmista ja innokas oppimaan uutta yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

I wanted to learn to understand why the running is fun, but I didn’t want to have a risk of injury and feeling of the pain every few weeks or months. In addition to my inner motivation the important reason to why I wanted to try totally new way of running was my trust to proposer and knowledge of the coaching methods she and her colleagues practice in their crossfit box. When I started crossfit I really started to rethink my ideas about training volymes, technique, performing form and meaning of mobility training.

Our coaches in the box impressed the meaning of skillwork as a fix for injury, they emphasized performing the workouts correctly rather than quickly, meaning of the condition the muscles in the core and mobility work. I get bored easily and need new stimuluses quite often. That’s why I appreciate incrossfit the variety of workouts and their volymes and avoiding the routine workout patterns at the same time as you sharpen you basic skills. I’m also the person who wants to have guidance, is interested in new perspectives on training, and is eager to learn new in cooperation with professionals.

Tuota kontekstia vasten olin melko helppo kohde uuden kokeilulle ja treeneukseeni liittyvän ajatusmallin muutokseen. Coach Ansku ehdotti minulle, että pitkien juoksulenkkien sijaan voisin opetella uusia prioriteetteja kuten juoksun taito harjoitukset, juoksu asento, tasapaino ja tekniikkaa ja erityistä voimaharjoittelua, joka auttaisi välttämään riskejä. Taitojen ja hyvän juoksuasennon opettelu voisivat antaa pohjan matkan, volyymin ja intensiteetin lisäämiselle. Juokseminen ja ylipäätänsä pitkäkestoinen harjoittelu vähennettiin muutamaan harjoitukseen viikossa, joissa vuorottelivat tekniikka harjoitukset, intervalli- ja tempojuoksut. Sen sijaan, että olisin juossut niin paljon kuin mahdollista, minun täytyi luottaa, että uusi tapa treenata voisi antaa minulle uuden alun ja tarpeeksi treeni ärsykkeitä. Koska oli kesä ja en ollut tähtäämässä mihinkään kilpailuun päätin kuitenkin säilyttää pitkän matkan pyöräilyharrastustani taustalla. Mutta kun juoksemisen intensiteetti lisääntyi karsin myös pyöräilyä keskittyäkseni enemmän juoksuun rakentaakseni taitojen perustason.

Against that context I was quite easy target for trying something new and for paradigm shift also in my running habits. Coach Ansku suggested to me that instead of focusing on long runs, I could learn new priorities such as running skill work, running form, balance and technique, and special strength that could also help to avoid injuries. Learning skills and good running posture could give me base for adding more distance and intensity. The running and in general longdistance workouts were decreased to few workouts per week in which technique work, time trial (tempo) running, and interval running alternated. In stead of running as much as possible I had to rely on that the new way of training could give me a new start and enough training stimulus. Because it was summer time when I started and I was not heading to any competition I decided to maintain my long-distance cycling routines in the backround. But when the intensity of the running workouts increased I stripped also my cycling to concentrate more on running to build the base level of skills.

Tein juoksemisen tekniikkaharjoituksia, joissa erilaiset harjoitteet auttoivat kehittävään juoksemisen tekniikkaa. Minun täytyi korvata pitkät asekleet ja kantapääastuminen napakalla juoksutyylillä. Aloin oppimaan nopeaa kadenssia, enemmän vetoja minuutissa. Kuten crossfittunneilla juoksemisharjoitukseni sisälsivät toiminnallisten liikkeiden ja voimaharjoitusten vaihtelua, jotka kehittivät koordinaatiota, tasapainoa, keskivartalon lihaksistoa ja jalan ylös vetämisen taidetta. Kun olin oppinut ainakin vähän vartalon hallintaa (päästä nilkkoihin, käsistä jalkoihin), hyvää juoksuasentoa ja ymmärtämään yli 91 (iskua/min) kadenssia, aloin tekemään korkean intensiteetin intervalliharjoituksia. Mutta jo alussakin haasteita oli asetettua lyhyiden (25-50 m) sprinttien muodossa, jotka auttoivat tekniikan yhdistämisessä osaksi käytäntöä. Huomasin myös, että juoksemalla nopeita sprinttejä pystyin myös oppimaan juoksemaan hitaasti. Liikkuvuusharjoittelu tuli osaksi jokaisen harjoituskerran rutiineja, myös näiden välille.

I did running technique workouts where different drills helped to improve performance technique. I had to replace long steps and heel strikes with a ”rigid” running form. I started to learn a rapid cadence and more pulls per minute. Like in crossfit classes my running workouts included variety of functional movements and strength training that improved coordination, balance, muscles in the core and art of pulling my leg. After I had learned at least little bit of controlling my body (from head to ankles, from hands to legs), perform a good running posture and understanding cadence higher than 91 bpm I started to do high-intensity interval workouts. But also in the beginning challenges were placed in form of shorter sprints (25-50 m) which made new technique to become a part of practice. I realized also that I could learn to run slow by running fast sprints. Mobility work became a part of my routines in every workout and also between workouts.

Kun analysoimme juoksuani videolta ja teimme ensimmäiset harjoitteet Kaivarissa, vaikein asia alussa oli hyväksyä olevansa aloittelija. Harjoitukset, jotka olivat olennaisia oppimiselle olivat vaikeita alussa. Turhauduin, kun yksinkertaiset harjoitukset ja korkea kadenssi saivat minut läkähdyksiin ja tuntui, etten kohdannut kuin uusia heikkouksia. Olennaista oli, että Ansku oli ja on valmentaja, jolla on missio ja joka on intohimoinen työssään. Hän kykeni aina kertomaan, mikä merkitys jokaisella harjoituksella on kokonaisuuden kanalta ja mihin sillä pyritään/tähdätään ja hän antoi palautetta. Nöyrästi ja kärsivällisesti jatkoin edestakaisin hyppimistä hiekkakentällä vaikkakin aivoni kaipasivat pidemmille lenkeille. Kun olin oppimassa jotain täysin uutta, tarvitsin ohjelmaa, ohjeita, kuvallisia ja kirjoitettuja ärsykkeitä ja valvontaa. Lisäksi motivoi se, että teimme harjoituksia eri paikoissa. Tapasimme aamuvarhaisella sumuisessa Kaivopuistossa, pyöräilimme lumen läpi juoksuputkeen Eläintarhan urheilukentälle ja ”juoksimme” kuminauhassa ja hyppynarulla boxilla. Yllätyin huomatessani, että kehoni vastasi hiljalleen, aloin nauttimaan ja tunsin oppivani jotain. Aloin tuntea, kuinka kehoni oli vakaampi juostessani 100 m sprinttejä, aloin oppia käyttämään käsiäni juostessa, korkeammat kadenssit alkoivat tuntua normaalilta ja olikin yhtäkkiä helppoa hypätä yhdellä jalalla puupölkyn päälle. Tulin tietoisemmaksi harjoittelu rutiineistani ja tavastani oppia – myöskin siitä, että olen aika laiska, jos en tee viikoittaista treeni suunnitelmaa. Tunsin, että juoksukuntoni kasvoi.

When we had reviewed my running on the video and did the first drills in Kaivopuisto, the hardest point in the beginning was to accept being a beginner. Exercises that were appropriate for learning were hard at the first steps. I got frustrated when the simple drills and high cadence got me exhausted and I felt that I didn’t face anything else than new weaknesses. Crucial was that Ansku was and is a coach with a mission and is impassioned. She was always able to tell me why each workout is programmed and what is it’s intention and gave lot’s of feedback. Humble and patient I continued to jump back and forth in the sand yard. When I was learning something totally new, I needed programming, instruction, visual and written stimulus and supervision. Also motivating was that we did workouts in different places: We met in the misty Kaivopuisto in the early mornings, cycled through the snow to running tube in Eläintarha sports field and ”ran” with a rubber band and skipping robes in the box. I got surprised to notice that my body responded little by little, I started to enjoy running and really felt learning something. I started to feel how my body felt more stable when running 100 m sprints, I learned to use my hands, higher cadences started to feel normal and it was suddenly easy to jump onto the block of wood with one foot. I got more aware of my training routines and my own ways of learning – also that I’m pretty lazy if I don’t do weekly training programming. I felt that my running condition increased even if I did just sprints.

Keväiden 2015 ja 2016 välillä keskityin tekniikka- ja taito harjoitteluun sekä juoksussa ja crossfitissä yleisesti ja tein suurimmaksi osaksi korkean intensiteetin tason intervalliharjoituksia sen sijaan että olisin tehnyt pitkän ajan/matkan harjoituksia (talvella oli pari kertaa viikossa spinningiä tai uintia). Tein kuntotestit sekä kesällä 2015 että keväällä 2016 ja sain paremmat tulokset jälkimmäisestä. Koskaan ennen ei ollut pyöräilykauden aloittaminen ollut niin helppoa kuin keväällä 2016. Vaikka aloinkin osata hyvän juoksutekniikan ja jatkoin sen yhdistämistä hiljalleen pitempiin matkoihin, kantapääni aristeli silloin tällöin ja minulla oli ongelmia hengitykseni kanssa. Vuoden 2016 aikana treeneissäni tapahtui pieni notkahdus, erityisesti uusissa juoksu rutiineissani, mutta huomasin, että korkean intensiteetin harjoitukset crossfitissä ja pyöräilyssä auttoivat säilyttämään kuntoa). Samalla huomasin, kuinka stressaava kausi töissä ja liika tavoitteellisuus treenaamisessa voi olla vaikeaa yhdistää. Lopulta hylkäsin korkokenkien käytön ja sain uuden lääkityksen lievään astmaani. Puhumattakaan muutoksista stressitasossani. Aloitin uudestaan sisäharjoittelulla juoksussa talvella 2017. Tiesin, kuinka aloittaa, mitä tehdä ja kuinka ohjelmoida. Kiitos hyvien aikaisemmin saamieni neuvojen. Juoksu tuntui hyvin mukavalta ja aloin tuntemaan, että tämä todellakin voisi olla osa treenirepertuaariani.

Between the springs 2015 and 2016 I focused on technique and skill work both in running and in crossfit in general and did mostly high intensive interval workouts instead of long distance/time workouts (in the winter time there were spinning and swimming once or twice a week). I made condition tests both in summer 2015 and spring 2016 and I got better results in latter. Never before had the starting of the cycling season been so easy than in spring 2016. Even if I started to manage a good technique in running and continued to combine a good technique to little more distance my heel was still aching now and then and I had problems with my breathing. I had a little decline during 2016 in my training, specially in my new running routines, but I noticed that high intensity training in crossfit box and cycling helped to sustain my condition. At the same time I noticed how a stressfull working period and too goal-directed training might be hard to combine. At the end I abandoned wearing high heels and I got a new medication to my mild asthma. Not to mention changes in my stresslevel. I started again running with inside training winter 2017. I knew how to start, what to do and how to programme thanks to good advices I got before. Running felt very fun and I started to feel that this could really be a part of my training repertoire.

Siitä lähtien olen juossut, crossfitannut ja muutenkin urheillut kivuitta ja paletti tuntuu olevan kasassa. Tutkiskelen juoksua paljasjalkakengillä, olen aloittanut juoksun poluilla ja leikin metsässä kompassin kanssa. Tavoitteeni ovat muualla kuin kilpailemisessa.Koska jokaisella askeleella on väliä, haluan säilyttää hyvän perustekniikan merkityksen ja leikkimielisen tunteen. Haluan tietää, kuinka juoksen ja että juoksuharjoitukseni ovat vaihtelevia. Yleisen crossfit-harjoittelun ja uuden tyyppisen juoksuharjoittelun avulla olen saanut rakennetta harjoitteluuni, ymmärtänyt teknikan ja taidon merkityksen ennen painoja, matkoja ja vauhtia. Keskittymällä opettelemaan uutta sain uutta intoa, perspektiiviä ja oppimiskokemuksia. Olen myös oppinut, että tällainen crossfit-tyyppinen juoksuharjoittelu auttaa kehittämään mutta myös säilyttämään kestävyyttäni esimerkiksi silloin kun ei ole paljon aikaa treenata.

Since then I have been running, crossfitting and doing my other sports without any pains and ”paletti tuntuu olevan kasassa”. I explore running with barefoot shoes, has started to run in the trails and playing in the woods with compass. My goals are somewhere else than in competitions. Because every step counts I want to maintain the meaning of the good base technique and playfull feeling. I want to know how I run and that my running workouts have variations. With the help of crossfit training in general and expererimenting with a new type of running I have gained structure to my training and understood meaning of technique and skills before loads, distance and speed. Concentrating to learn something new gave me new enthusiasm, persperctives and learning experiences. I also have learned that this crossfit- type of running training helps me to develop but also sustain my endurance for example in the times when I don’t have lots of time to train.


CLIENT: DOMINIK RÖTTSCHES, 38

 

WHAT WAS YOUR INITIAL GOAL THAT YOU SEARCHED HELP FOR FROM STADI FIT?

I was searching for a technique focused coach in Helsinki for improving my running skills. I considered myself fairly good at endurance sports such as cycling or swimming. However, running always wore me out quickly and just adding more training did not lead to the desired results. It dawned on me a better technique was needed here. My goal is to attend triathlons longer than sprint distance such as the Joroinen triathlon event without falling behind in the running leg of the race.


WERE YOU FAMILIAR WITH THE POSE RUNNING METHOD BEFORE?

I was not familiar with it before, but I had started to research various running technique methodologies on the internet.

 

DESCRIBE A LITTLE HOW HAS YOUR EXPERIENCE BEEN WITH THE POSE RUNNING METHOD AND THE COACHING STYLE OF STADI FIT'S RUNNING COACH?

Starting to follow and adopt the Pose Running method has been a bit like relearning running for me in a good way - becoming very aware of the elements of the complex motion that running is. Annamaaria’s focus on full body strengthening and the philosophy of running with your whole body, as opposed to just your legs, definitely resonates with me. I was often surprised just how sharp my coach’s eyes are when it comes to technique analysis. For every technique deficit or for every little runner’s ailment, there’s been an answer through new strength exercises, mobility pieces or a new helpful drill to practice. Precise guidance in executing those exercises and drills is something that Annamaaria excels at. She is also managing expectations well: After a journey of a bit over a year I am definitely able to see the progress I’ve made. I gained confidence towards longer distance running and triathlon events in the upcoming summer 2017 season. Her cheerful but at the same time precise and strict training methodology made this a very fun experience and kept me highly motivated throughout.

 

ANY OTHER COMMENTS YOU WOULD LIKE TO MAKE.

I am glad that at Stadi Fit I found the professional running coaching I was looking for and the hard work I’ve been investing into running practice has been rewarded with steady progress. Looking at weight lifting benchmarks or running timing records together with my coach have been useful tools to track this progress and make it tangible. The Joroinen triathlon finish line is just around the corner.